Sen kuultuaan toisetkin naiset vilkastuivat ja tulivat katsomaan Hetua.
— Vai sen tytär! Oletko sinä kuullut mitään äidistäsi? — Mitä isäsi sanoo äidistäsi? — Onko sinun ikävä sitä?
Sitten alettiin arvostella Hetun äitiä.
— Se olikin semmonen harakka aina, se ihminen. Ananias parka, kai se sen takia juodakin alkoi ja varastaa. Eikö isäsi ole istunut varkaudesta linnassakin?
— On, vastasi Hetu.
— Mitä se taas varastikaan?
— En minä tiedä.
— Miks'et sinä tiedä, muuten vain et sano! Tyttö on vanhempiensa puolella!
— Kuinkas muuten, säesti joku.
— Onpa sillä tytöllä vanhemmat, ihmetteli kolmas. — Mihin sinä olet menossa?