** Arvasinhan tuon! — (Raskaasti, tuijottaen eteensä.) Mutta talo…! ** Ei mene Mailiisa naimisiin tämän erän jälkeen … ja Johannakin joutuu vieraaseen… Kaikki on hukassa … kaikki! (Menee.)
JAAKO
Kreeta! minun täytyy vielä saada tavata Johannaa ennen kuin lähden. En uskalla nyt … olen liika kuohuksissa ja masentunut … peloittaisin hänet vaan tarpeettomasti. Koettakaa sovittaa niin, että saan puhella hänen kanssaan häiriintymättä. (Aikoo mennä.)
KREETA
(toimeliaasti).
Kyllä!… kyllä minä sovitan! Olkaa te, isäntä, vaan levollinen.
MAILIISA
(sisään).
Kas! täällä sinä, Jaako, oletkin! Käväsin jo tallissakin katsomassa, kun puhuit siellä pistäytyväsi.