* JAAKO
(toivon ja epätoivon vaiheilla).
Johanna…! Johanna!
JOHANNA
(heikosti).
Jaako…
JAAKO.
Johanna! minun omani! sinä elät…! (Painaa päänsä alas, nyyhkii.)
KREETA.
Hän avaa silmänsä … hän elää! — Jumalalle olkoon kiitos ja kunnia!
(toivon ja epätoivon vaiheilla).
Johanna…! Johanna!
(heikosti).
Jaako…
Johanna! minun omani! sinä elät…! (Painaa päänsä alas, nyyhkii.)
Hän avaa silmänsä … hän elää! — Jumalalle olkoon kiitos ja kunnia!