Siunaa ja varjele!… mitä sinä Johanna nyt!… ihanko sinun heti täytyi ottaa tuo puku yllesi?
JOHANNA.
Tiedättekö, Kreeta!… Kun otin tämän puvun alas naulasta, en voinut olla koettamatta sitä ylleni … ja kun se kerran oli ylläni … niin en voinut olla näyttämättä sitä teille. Tässä nyt olen…
KREETA.
Siunatkoon sinua, Johanna!… Ihanhan sinä olet täysi-ihminen!
JOHANNA.
Niinhän pitäisikin! — Oikeinko tämä sopii minulle?… mitä, Kreeta?
KREETA.
No niin se istuu kuin valettu… Kelpaisit vaikka morsiameksi.