Nähkää, isäntä! Sellainen hän on aina ollut, tuo Johanna!… ei ihmisten näkyville ole uskaltanut tulla.
JAAKO.
Mutta nyt sinä et enää tästä lähin vältä minua…? Lupaa se, Johanna!
JOHANNA.
Minä lupaan…
JAAKO
(ojentaa kätensä).
Kättä päälle! (Johanna antaa arkaillen omansa.) Minä luotan lupaukseesi… Johanna!
KREETA.
Kyllä Johanna vielä teihin omastuu, isäntä!… Täytyy vain osata oikein menetellä hänen kanssaan … niin kuin nyt näette.