(on vetäytynyt syrjään, säikähtyneenä).
Minä vain koetin… Kreeta sanoi…
MAILIISA.
Sinä koetit, Kreeta sanoi!… On se vanhapiika taas höykähtänyt! — (Kreetalle) Pyyhkikää edes nuo kupitkin tuosta!
KREETA
(alkaa pyyhkiä kuppeja).
Äskenhän te, emäntä, juuri itse lupasitte Johannalle tuon silkkipuvun… En suinkaan minä muuten…
MAILIISA.
No, entä sitte, vaikka lupasinkin? Oliko sillä nyt niin tulinen kiire, ettei myöhemminkin vielä olisi ennättänyt! — (Selittää kahvia.) Onko tuo kahvikaan edes hyvää?