Mitä tekoa sinulla täällä?… Et ole muuta kuin haitaksi vaan! (Hätäillen) Jo tulevat!… Älä siinä enää viivyttele! (Ääniä ulkoa) Täytyy mennä, että edes kirkkokahvit saavat. (Menee.)
* JOHANNA
(kuuntelee jännittyneenä).
Nyt tulevat!… Minua niin peloittaa… (Juoksee oikealle kamarin ovelle.) Ei!… minähän lupasin hänelle … parempi sentään odottaa täällä salin puolella… En rohkenisi sitte enää tulla sisään (Asettuu muurin varjoon.) Kuinka sydämeni lyö … minua niin peloittaa… (Äkkiä päättävästi.) Mutta nyt minun on alettava! nyt tai ei koskaan.
MAILIISA
(silkkipuvussa, suuri silkkihuivi hartioilla, pienempi päässä; sormuksia molemmissa käsissä, rannerengas ja riippuvat korvarenkaat, suuri kultainen rintasolki, paksut pitkät kultakäädyt kolmeen kertaan kaulan ympäri sekä ohuemmat pitkät kultaiset kellonperät. Ääni porstuasta, sitte sisään Jaakon kanssa).
Sen minä jo edeltä arvasin, ettei sinun oriisi meidän Punille vertoja vedä. Jälelle jäi kuin jäikin!
JAAKO.
Kylläpä sinä hevosen kulkemaan saat.