"Se luistaa oikein hyvin, Lars? sanoin minä.
"Lusitaapa todellakin, sanoo hän. Sinulla on aina ollut hyviä venheitä, Anders Andersen, ja aina olet sinä saanut hyvästi kalaa, jos et yhdellä lailla niin toisella: ja se saattaa olla tyytyväinen, joka on päässyt toverinasi kulkemaan.
"Onhan niitä huonompiakin tovereita! sanon minä; ja on venheitäkin huonompia kuin tämä!
"Onpa tietenkin! sanoi Lars. Mutta mikä se on tämä paperi täällä kivien välissä?
"Panesta tulemaan se tänne peremmä, sanon minä.
"Lars panee tulemaan paperin, jossa on jotain painettua kirjoitusta. Ja paperi oli sekä keltanen että likanen, ja jos minä sanon mieleni, niin arvasin minä, että se voi olla palanen jostain vanhasta sanomalehdestä.
"Mutta sitä en sanonut Larsille.
"Mitä se on? kysyy Lars.
"Hm! sanon minä. Se voi olla monenkin moista.
"Kuinka niin? sanoo Lars. Mutta mitä luulet sinä sen olevan?