6 Laulu. (Apollolle.)
[1] Tämä laulu on oikeastaan "Vuosisataislaulun" (Carmen Seculare) johdatus l. prooemium, jonka Horatius Augustuksen kehoituksesta teki v. 17 e.Kr vietettävään Vuosisataisjuhlaan. — Runoilija rukoilee tässä Apollon ottamaan suosioonsa ja suojelemaan hänen lauluansa sekä kehoittaa poikia ja tyttöjä sitä oikein ja säännöllisesti laulamaan.
[2] Niobe oli Frygian kuninkaan Tantaluksen ja Dionen tytär, Theban kuninkaan Amfionin puoliso, Pelopsin sisar, suuren lapsijoukon (jonka lukumäärän runoilijat ilmaisevat eritavalla) äiti. Mutta kun Niobe kerskaili tässä kohdin itseänsä Latonaa onnellisemmaksi, surmasivat Apollo ja Artemis (Latonan lapset) kaikki hänen lapsensa. Kun Niobe lastensa murhan jälkeen palasi isänsä luokse, muuttui hän siellä kiveksi. Eräästä Sopylos-nimisen kallion kolkasta Lydiassa vuoti lakkaamatta vettä; taru kertoo siinä piileskelleen Nioben, joka vielä kivenäkin itki ja vuodatteli kyyneliä kovan onnensa johdosta. Homerus kertoo (II. XXIV, 602-607 J.F. Johansson'in mukaan) asian näin:
Äfven den lockiga Niobe sjelf ej födan förglömde,
Hvilken likväl i sitt hus ej mistade färre än tolf barn,
Sex ljufälskliga döttrar och skönblomstrande söner.
Sönerna bragte af harm Apollon med bågen af silfver
Döden, men döttrarna Artemis drap, som fröjdas af pilar,
Derför att Niobe stolt vid dejliga Lato sig liknat.
[3] Vrt. Carm. II, 14.
[4] Akhilles oli kotoisin Fthia-nimisestä, Thessalian kaupungista. Vrt. Carm. I, 8; II, 16.
[5] Alkukielessä: "prope victor", oik. melkein voittaja s.o. voittamaisillansa, nim. Hektorin surman kautta.
[6] S.o. Trojan.
[7] Nim. Akhilles.
[8] Alkukielessä: "procidit late", kaatui lavealle, pitkällensä, rehallensa s.o. kaatua romahti.