[20] S.o. Elysiumin. Vrt. Carm. II, 13.
[21] Vrt. Carm. I, 26.
[22] Vrt. Carm. I, 3.
[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[24] S.o. maukkaisin.
[25] S.o. Kastor ja Pollux. Vrt. Carm. I, 3.
[26] S.o. hän, joka omain ansioittensa kautta on ihmisestä jumalaksi tullut, kuulee ihmisten rukoukset ja täyttää heidän toivomuksensa. Vrt. Carm. I, 12; III, 8.
9 Laulu. (M. Lolliukselle.)
[1] Horatius ennustaa tässä laulujensa kuolemattomuutta ja tulevaa mainettansa, puhuu konsulin asemasta ja selittää vihdoin "onnellinen"-sanan oikeaa merkitystä. — Tämä Lollius oli konsulina v. 21 e.Kr., Augustuksen hyvä ystävä; kärsi suuren tappion Saksassa v. 16 e.Kr.; lähetettiin v. 2 e.Kr. Itämaihin kukistamaan kapinaa, jossa hänen sanotaan suuren ahneutensa nojassa menetelleen niin kohtuuttomasti, että hänen vihdoin, päästäksensä rankaistuksesta ja häpeästä, täytyi tyhjentää myrkkymalja.
[2] Alkukielessä: "Longe", pitkälle, kovasti.