[5] S.o. Kuutar, tarun mukaan Latonan tytär, Sol'in (auringonjumalan Apollon) sisar.
[6] S.o. Sulottaret (Aglaja, Eufrosyne. Tralia), tarun mukaan Jupiterin ja Eurynomen tyttäret. Nämät, samoin kuin Nymfatkin, olivat Venuksen seuralaisia. Vrt. Carm. I, 1,2.
[7] Vulkanus, Jupiterin ja Junon poika, Venuksen puoliso, tulenjumala, metallinvalmistustaidon keksijä. Pajanansa käytti hän tulivuoria (eritt. Aetnaa) ja työntekijöinä Kyklopseja.
[8] Kyklopsit olivat tarun mukaan eräs yksisilmäinen, la'iton, raaka paimenkansa Siciliassa, mainio sepäntöissä ja muurein rakentamisessa.
[9] Nim. voiteista.
[10] Faunus oli tarunaikainen Latiumin kuningas, Saturnuksen pojanpoika, useiden vanhain heimokuntain, hyväin tapain, maanviljelyksen ja karjanhoidon perustaja. Kuoltuansa palveltiin häntä hyvänä henkenä, joka teki hedelmälliseksi maan, karjan ja ihmiset, vieläpä ennusjumalanakin. Myöhemmin ajateltiin Faunus ja Arkadialaisten (Evander) metsä- ja paimenjumala (Luperkus) samaksi olennoksi. Vrt. Carm. I, 17.
[11] S.o. Vainajain sielut, Manalan haahmut.
[12] Pluto oli Manalan jumala, Jupiterin ja Neptunuksen veli, Proserpinan puoliso, jonka hän ryösti tämän äidiltä Cereeltä. Vähän-Asian Plutonia-maisemalla oli hänen kuuluisa temppelinsä. Uomassa oli eräs maanalainen holvi, josta luultiin tien menevän Pluton asunnoille; se avattiin kolmesti vuodessa, ja niitä päiviä pidettiin aina onnettomuutta tuottavina.
5 Laulu. (Pyrrhalle)
[1] Eräs Horatiuksen lemmittyinen, jolle hän tekaisee tässä runoll. Pyrrha-nimen. Päästyänsä erilleen tämän uskottoman rakastajattarensa pauloista, julkaisee runoilija tässä hänen huonot puolensa sekä samalla surkuttelee sitä, joka mahdollisesti, kuten hän itsekin ennen, kietoutuu hänen pauloihinsa.