Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit - Horace

[1] M. Vipsanius Agrippa, Augustuksen vävy, etevä sotapäällikkö. Runoilija ei sano kyllin voivansa ylistellä Agrippan toimia ja ansioita, koska hänellä ei muka ole Homeruksen kykyä, mutta kuitenkin sattuvat hänen sanansa niin luonnistumaan, että tämä oodi on runoilijan mitä onnistuneimpia kappaleita. — Laulu on tehty nähtävästi vv. 27-25 välillä e.Kr.

[2] Lucius Varius Rufus, etevä runoilija, Augustuksen, Maecenaan, Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä. Hänen ynnä Plotius Tukkan toimesta julaistiin Vergiliuksen Aeneis-runoelma vasta tekijän kuoleman jälkeen.

[3] S.o. homerolainen, koska Homerus, niinkuin useammat väittävät, oli kotoisin Smyrnasta Vähän-Asian Maeonia- (Lydia-) nimisestä maakunnasta. Vrt. säkeet:

Έπτά πολεις διερίζουσι περί ρίζαν ´Ομήρου:
Σμυρνα, Πόδος, Κολοφών, Σαλαμίν,´Ιος, ´Άργος, ´Άϑήναι.

[4] S.o. runoilija.

[5] Peleus oli Thessalian kuningas, Aeakuksen poika, Telamonin veli. Hänen ja Thetiksen poika oli Akhilles (Peleidi), jonka vihaa kuvaamalla Homeruksen Iliadi alkaa, jota runoilija tässä juuri tarkoittaakin.

[6] S.o. Odysseus, Ithakan kuningas, Laërteen poika, Penelopen puoliso, Telemakhuksen ja Telegonuksen (Kirkestä synt.) isä. Runoilija tarkoittaa tässä Homeruksen Odysseiaa, jossa kerrotaan hänen harharetkistänsä ja paluumatkastansa Trojan sodasta.

[7] Pelops oli Frygian kuningas, josta, Kreikkaan paenneena, Peloponnesus nimensä sai. Täällä hankki hän viekkaudella puolisoksensa Eliksen kuninkaan Oenomauksen tyttären Hippodameian ja sai hänen valtakuntansa. Hänen jälkeläisensä harjoittelivat sukurutsautta ja omaistensa murhaa, joten suku joutui kauhean maineen ja kovan kirouksen alaiseksi, kunnes sen pelasti siitä vihdoin Orestes, hankittuansa takaisin sisarensa Ifigeneian, joka oli Tauriissa irstaan Dianan naispappina. Pelopsin suku selviää parhaiten seuraavasta sukutaulusta.

[8] Musa oli laulannon ja soitannon jumalatar, siitä: Runotar ylim.