PAHA HENKI (lentää neidon haamussa).
Äsken vielä juoksentelin maan päällä, tähän samaan aikaan — nyt ajavat paholaiset minua ja käskevät näyttelemään pyhimystä.
(Lentää puutarhan yli.)
Kukkaset, katketkaa ja lentäkää hiuksiini.
(Lentää hautausmaan yli.)
Kuolleiden neitojen tuoreus ja sulo, jota ilma huokuu ja joka hautojen yli leijaa, lennä minun poskilleni.
Tuossa lepää mustahiuksinen tyttö — hänen kutriensa varjot tulkoot riippumaan otsalleni. — Tuon kiven alla on kaksi sammunutta sinistä silmää — minulle, minulle se tuli, joka niissä hehkui. — Tuon ristikon takana palaa sata messukynttilää — ruhtinatar on tänään haudattu — atlaskankainen, maidonvalkea puku, riistäydy irti hänestä — ristikon läpi kiitää puku minulle, lepattaen kuin lintu — vaan eteenpäin, eteenpäin. —
* * * * *
Makuuhuone. — Yölamppu palaa pöydällä ja valaisee kalpeasti miehen, joka makaa vaimonsa vieressä.
MIES (unissaan).