KASTETTU JUUTALAINEN.
En näe häntä täällä.
LEONARD.
Antakaa hänet minun suudeltavakseni, rintaani vasten puristaakseni, syleilykseni häntä kaunokaistani, riippumatonta, vapautunutta, verhoista ja ennakkoluuloista paljastunutta vapauden valittua tytärtä, kihlattuani.
NEIDON ÄÄNI.
Minä riennän sinun luoksesi, rakkaani!
TOINEN NAIS-ÄÄNI.
Katso, minä ojennan sinulle käteni — olen vaipunut maahan uupumuksesta — olen tahrautunut kulkiessani pitkin suitsuavia raunioita, armaani.
KOLMAS NAIS-ÄÄNI.
Olen päässyt heidän edelleen. Läpi tuhkan ja helteen, läpi tulen ja sauhun tulen luoksesi, armaani.