HENKIEN KUORO METSÄSTÄ.
Itkekäämme Kristuksen tähden, poisajetun ja piinatun Kristuksen tähden.
Missä on jumalamme, missä on hänen kirkkonsa?
MIES.
Pian, pian miekan kahvaan ja taisteluun. Minä annan Hänet teille takaisin. Tuhansiin risteihin ristiinnaulitsen Hänen vihollisensa.
HENKIEN KUORO.
Me vartioitsimme alttareja ja pyhiä muistomerkkejä, kellojen kaiun kannoimme siivillämme uskoville, urkujen sävelissä soivat meidän äänemme, tuomiokirkon ikkunalasien väikkeessä, sen pilarien varjoissa, pyhän pikarin loisteessa, Herran Ruumiin siunaamisessa oli elämämme. Minne me nyt painamme päämme.
MIES.
Päivä kirkastuu kirkastumistaan. Heidän haamunsa haihtuvat aamuruskon säteissä.
KASTETTU JUUTALAINEN.
Tuonne menee tiesi, siellä alkaa linnahauta.