On kuin lumivalkea patsas seisoisi kuilujen yllä — nojaa molemmin käsin ristiin kuten kostaja sapeliinsa — yhteenpunotuista salamoista orjantappurakruunu.
LEONARD.
Mikä sinua vaivaa? Mikä sinun on?
PANKRATIUS.
Tuon katseen salamasta voi elävänä kuolla.
LEONARD.
Puna pakenee pakenemistaan kasvoiltasi — menkäämme täältä — menkäämme.
Kuuletko minua?
PANKRATIUS.
Pane kätesi silmilleni, paina nyrkeilläsi silmäluomiani — eroita minut tuosta katseesta, joka musertaa minut tuhaksi.