Tunnen, että minun on sinua rakastaminen.
VAIMO.
Sinä olet surmannut minut tuolla yhäti samalla: »on rakastaminen». — Ah! parempi että nouset ja sanot — »en rakasta» — saan ainakin tietää kaikki — kaikki.
(Lähtee äkisti ottamaan lasta kehdosta.)
Älä jätä häntä, vaikka minä uhraankin elämäni sinun vihallesi — rakasta lastani — lastuni, Henrik.
(Polvistuu.)
MIES (nostaen häntä).
Älä välitä siitä, mitä satun sanomaan — minulla on usein synkkiä hetkiä — ikävän hetkiä.
VAIMO.
Yhtä sanaa pyydän sinulta — yhtä lupausta vain — lupaa, että rakastat häntä aina.