* * * * *
Kaunis seutu. — Mäkiä ja metsiä. — Etäällä vuoria.
MIES.
Sinua olen ikävöinyt, sinua olen pitkät vuodet rukoillut ja vihdoinkin olen päämäärääni lähellä — ihmisten maailman olen jättänyt taakseni — hyöriköön siellä kyllikseen jokainen muurahainen ja nauttikoon korrestaan, ja kun sen jättää, hyppiköön kiukusta tai kuolkoon murheesta.
NEIDON ÄÄNI.
Tänne — tänne.
(Kulkee ohi.)
Vuoria ja rotkoja meren äyräällä. — Sakeita pilviä. — Myrsky.
MIES.
Mihin hän minulta katosi — yhtäkkiä lemahtivat aamun tuoksut, ilma synkistyi — seison tällä huipulla, syvyys on allani, ja tuulet ulvovat kauheasti.