Kuka voi meitä vastustaa, meissähän on aikakautemme aate ruumiillistuneena.
PANKRATIUS.
Minä tahdon nähdä hänet, katsoa silmiin, tunkeutua sydämen syvimpään, vetää meidän puolellemme.
LEONARD.
Pinttynyt ylimys.
PANKRATIUS.
Mutta runoilija samalla. — Jätä minut nyt yksikseni.
LEONARD.
Annatko minulle anteeksi, kansalainen?