Ny tule Hessu sisäll.
»No Hessu», sanos isänt, »ku sää tois Tapanin kotti, vaikke pitänykkä.»
»Nii mitäs, em mää tota vanha koni juaksema saanu, ja toi piru kesk sitt kaikk rekke, viäl Lokkaliinin pojakki, ett meitti ol jo seittemä henkke lopultas yhres rees.»
»Oo», sanos isänt, »ett sitt teitti oliki jo täys kuarm, ett sanota, ett seittemä henkke ja hevosvaate, nii on täys kuarm.»
Ny Hessu ruppe povitaskustas kaivaman preivei ulos ja niit tule viis sitt, kaks Lempill, kaks Hilmall ja Almall yks. Isänt kyssy Hessult:
»Panikkos sä raha kans kirkonkukkaro?»
»Em mää rahojan senttä simmossen pussi rupp tällämä, vaikk mull oliski.»
Ny ruveta sitt pualpeeväsell. Mari tavalisest ain keske »syämä», mutt ämänt sano ett »sioi syämän kesketä, mutt ihmissi ruall.»
Rua ol laitettu sitt ninko ennenki, ett jotta erilaisemppa keitosruakka vaa ol lisätty.
* * * * *