— No mennään!
Ja lähdetään etsimään tuomaria. Tulee kettu vastaan. Kysytään häneltä,
eikö hän rupeisi heille tuomariksi. No mikä on asia? kysyy kettu.
Sellainen ja sellainen — hänelle asia juurta jaksain selvitetään.
Kettu kuultuaan tämän suostuu toimeen. Mutta sanoo:
— Ensin on käytävä paikan päällä asiaa aprikoimassa, sitten vasta käydään lopullista harkintaa pitämään!
No, mennään paikan päälle, kaurahuuhdan laitaan, jossa loukku on, siihen seisahdutaan. Kettu kysyy, osottaen kaurahuuhtaa, karhulta:
— No tässäkö sinä olet käynyt viljaa tallaamassa?
— Siinä.
Sitten osottaa kettu loukkua ja kysyy mieheltä:
— Entä, tässäkö on se laitos, johon karhu tarttui?
— Siinä.
— No laitapa sitten, virkkaa hän edelleen miehelle, loukkusi siihen kuntoon missä se oli ennen laukeamista!