Jussi: Uskallan minä sentään sen sulle vakuuttaa, etteivät ainakaan tämän puolen tytöt polvellasi kiiku. (Viskaa kortit kädestään.)
Matti: Varsinkaan kirkkoväärtin Anna, jota äitinsä kasvatti niinkuin kukkaa kämmenellä, herraskoulut käytti kaupungissa asti. Romeoita ne ovat Harjut. Tytär tuskin näkee näitä oman pitäjän parhaitakaan. Ei se sinusta perusta sellainen.
Vasili: — ryssästä tarkoitit?
Matti: Niin tarkoitinkin.
Vasili (pitkiä viiksiään kierrellen): — taida ryssää ihmisenäkään pitää ennenkuin —
Jussi (tulistuu): Meinaatko että ennenkuin makuun pääsee. Piru teidät vieköön koko joukon.
Iivana (laskee kätensä hänen hartioilleen): Älä sinä suuttumas, pyhä veli. Kah, Vasili soria poiga ja kuuma veri — nitshevoo Annushka, paljo flikuski olemas — a nitshevoo flikuski — a töömees ja sotamees tavaritsh olemas, veli ja veli, kah, ota ryyppy. (Vasili antaa pullon, Iivana ryyppää, tarjoten toisillekin.) Kah ryyppää, ryyppää — tavaritsh olemas soomemies ja venäjämees, veli ja veli, flikuski rakastamas ja votkaa. (Ottaa balalaikan ja soittaa, laulaen väliin haikeasti, säkeistön loppuja pitkään venyttäen):
Ai ai ai ja voi voi voi ja ohohhoh sitä ikävää, kun tytöt ei nää, kun tytöt ei nää, että soltut on pistetty lukkojen taa
(Anna Harju tulee vasemmalla, puettuna ilmajokelaiseen kansallispukuun, kantaen katajaköynnöstä. Häntä seuraa Eemi Harju olallaan tikkaat; pysähtyvät katselemaan miesten menoa.)
Anna: Ahaa, täällä sitä taas veljeillään ryssien kanssa.