Anna Annin teljollansa levähtää ja maata!
Tämä tuuli ei nyt taida hetikohta laata.
Tämä tuuli veteleepi Vaalan virran niskaan,
Käyhän Risto melahan, niin minä vettä viskaan!
Levätkätte lempijoukko, levätä nyt joutaa,
Rikeneen se riipasee, kun tuuli purtta soutaa.
Kelpaa pojan kellitellä, kun on myötätuuli,
Vastassansa tutun tytön hymyilevä huuli!
Kerjäläispojan laulu.
Minä olen mieron lapsi,
Mailman hylky, heitto.
Ruokani on ruumenleipä
Sekä koiran keitto.
Talosta mä taloon kuljen,
Kukaan ei mua tunne —
Sama mulle, minne kuljen
— Kunhan jonnekunne!
Milloin kuolen, onnen heitto,
Senpä Herra tiesi,
Kinos mullen onpi — peitto,
Tähdet — kotiliesi.
Rannalta löytynyt airo.
Kerran syksyn myrsky-yönä
Seisoin järven rannalla,
Katselin kuinka hurjat aallot
Huppelehtivat sannalla.