Voi impeäin!

Voi impeäin! Hän hymyilee,
Ja kylmä silti on —
Ja tunteitansa laulelee,
Ja silt' on tunteeton!

Voi impeäin! Hän haaveksii,
Ja silti vakaa on —
Ja onnestansa uneksii,
Ja silt' on onneton!

Voi impeäin! Hän rakastaa
Sen silti salaa vaan,
Ja lemmenjuomaa halajaa,
Mut kärsii janoaan…

(1894).

4.

Älä teeskele!

Voi impeni, kai jo sa ymmärrät
Mikä onneni ongelma on?
Ja sä sieluni kaihon jo kai käsität?
Miks teeskelet »tunteheton»?

Sinä tiedät — sen vannon, — silmistä sun
Niin paljonhan arvata voi! —
Sinä vain, sinä vain olet armaani mun,
Jonka sallimus minulle soi.

Niin, impeni, koska sä ymmärrät
Mikä mietteeni onnesta on,
Sekä sieluni kaihot jo kaikk' käsität:
Älä teeskele »tunteheton»!