Kaisa Kompura ehdotti, että jätkämiehen mukana lähetettäisiin kommunistinen uskollisuusvala Rotskille, mikä hyväksyttiin yksimielisesti 4 äänellä viittä vastaan. Aiheuttaen halpa-arvoista naurun tyrskähdystä Pussisen pojan puolelta. Kokous lausui Pussisen pojalle kummastuksensa. Merkittiin pöytäkirjaan.
Pussisen poika ilmeneerasi, ettei ollut nauranut vaan että oli häntä muuten kakisuttanut, mikä hyväksyttiin. Toimeenpanevan Keskusneuvoston ylikomissari Israel Huttunen esiintoi lennättävällä tavalla valkosuomalaisen hirmuhengen mädännäisyydet, mitkä kaameassa valaistuksessa yksimielisellä ääntenenemmistöllä hyväksyttiin.
Väkevän toverihengen vallalleen päästessä ja uuninpeltien tultua jälleen avatuiksi yhteiskunnalliseen tarkoitukseensa luki Jerobeam Näppinen voimakkaalla paahtoksella »Tuonen Työmiehen» aartikkelin eduskunnan ulkopuolisesta taistelusta luokkakaarti-apurahojen kieltämiseksi.
Hyväksyttiin keskustelutta arvoisan äänenkannattajan mielipuoli, että ottamalla laajat valitsijajoukot Pöllölän kommuunista mukaan tähän taisteluun saadaan enemmän pontta.
Huutoäänestyksellä vahvistettiin Tuonen Työmiehen vaatimus, että »on annettava myöskin kansanjoukkojen ulkopuolella eduskunnan sanoa sanansa».
Mikko Tarjuksen kysymykseen, millä tavoin se kävisi päinsä, selvitti Israel Huttunen tosiperäisellä taktillisuudella tulevan koottavaksi joukkoja Helsinkiin eduskunnan ulkopuolelle huutamaan eduskuntaa alas.
Eräiden kysyttyä, voisiko myös täräyttää kivillä muutamia ruutuja rikki vallankumouksellisen joukkotahdon tehostamiseksi lausui toveri Huttunen inviditualistisena mielipiteenään tämän riippuvan paikallisista olosuhteista ja siitä, sattuuko olemaan poliiseja lähellä.
Pussisen aikamiespoika huusi vastavallankumouksellisella ivamielisyydellä, katukivien Helsingissä olevan tiukkaan iskettyjä, niin että pitäisi ottaa kanget mukaan tai viedä tarvittavat kivet kontissa selässään, mille ala-arvoiselle puheelle kuultiin muutamien vähemmän harkitsevien toverien nauraa räkättävän.
Puheenmiehen esityksestä ilmaisi kokous halveksimisensa Pussisen pojalle musertavalla kommunistisella äänettömyydellä.
Keskusteltiin kysymyksestä, olisiko Pöllölästä lähetettävä joukkoja Helsinkiin ulkoparlamentaariseen toimintaan kadulle eduskunnan ulkopuolelle lahtareiden ja ohranoiden hätkäyttämiseksi, ja hyväksyttiin, että lähetettävä on.