Sihteeriksi kutsuttiin lois Mikko Tarjus. Hyväksyttiin.
Kysyttiin luokkatietoisuuden nimessä Pussisen aikamiespojalta, mitä tekemistä hänellä oli tässä tilanteessa, ja taputteli Pussisen poika ikeniään irvistellen takataskujaan, mille symbooliselle plastiikalle nähtiin eräitten nauraa velmuilevan.
Muutamien ilmineerattua Pussisen pojan Noskeksi lausui sihteeri Mikko Tarjus, että Pussisen poika on yläpuolella puolueita ja antakaa hänen olla, kuin myöskin hyväksyttiin.
Jonka jälkeen moniäänisesti laulettiin:
»Juurikkalahden rannalla eivät he voineet arvella, mikä kova onni edellä, kohtasi heitä vedellä».
* * * * *
2 §.
Esitettiin pohjustettavaksi kysymys noskelaisista ja ilmoitettiin yksimielisesti, että noskelaiset pois. Merkittiin pöytäkirjaan.
Esitettiin toverien Kuusisen ja Mannerin paimenkirje vapun johdosta, mistä kävi selville että Kommunistin internaatti on Suomen lahtaritasavallassa sitkeästi jaloillaan ja etteivät kymmenettuhannet tietoiset toverit paljonkaan tiedä puolueen toiminnasta ja ohranakoirien hajuaistista, jolle osoitettiin vilkkaasti suosiota.
Kysyttiin tahtooko kansa että lahtarit pois, johon kansa vastasi että juu!