Muuten on hiljaista.
Raukaisee.
Joku neuvottelijoista tukahduttaa väkinäisesti haukotuksen ja lupsauttaa raskaita silmäluomiaan.
Sitten hän, pysyäkseen valveilla, alkaa tiukasti ajatella.
Hän ajattelee, että mistähän se tuo kärpänen on tuohon akkunaruudulle tullut? Pöräjämään. Onkohan se ollut viime kesästä asti horroksissa tässä huoneessa, tuolla uunin päällä, ja nyt taas virkistynyt, vai onko se tämän vuoden satoa?
Olisi se mukava tietää.
Peijakkaasti se pöriseekin.
Kas kuinka sen kintut luiskahtelevat lasissa! Katsos vain ettet nyrjäytä koipiasi!
Kenr. Wetzer: — Onko teillä jotain muuta sanottavaa?
Lasjewitsh: — Niet.