Luojankiitos.
(1920.)
»PUNAINEN NAURU»
Englannin työväenliikkeen johtajat ovat nauraneet. Toiset remakammin, toiset hillitymmin. Niinkuin kirjeenvaihtajamme eilisessä lehdessä olleesta asiallisesta ja mieltäkiinnittävästä selostuksesta saimme tietää.
Aiheen näihin anglosaksilaisen huumorintajun ja ilomielisyyden näkyväisiin ja osaksi kuuluviinkin purkauksiin on lähinnä antanut eräs heille esitetty kysymys.
Suomen eduskunnan varapuhemies, sosialistijohtaja Kotonen sen kysymyksen teki.
Hän esitti miehenä miehille, sosialistina sosialisteille, toverina tovereille näin kuuluvan välikyselyn:
»Uskotteko, että vallankumous, jonka kautta luotaisiin työväen diktatuuri, on mahdollinen Englannissa?» Kirjeenvaihtajamme ei nimenomaan mainitse, että työväen johtomies mr Parker, jolle Kotonen ensiksi kysymyksensä esitti, olisi nauranut.
Mahdollisesti antoi hän siis hyvinkin vakavan vastauksen. Sitäpaitsi sanoi hän sen jyrkin sanoin:
»Englannin työväki ei tule koskaan antamaan kannatustaan niille suunpieksijöille, jotka suosittelevat parlamentarismista luopumista».