»Mitäs on sulla poikanen pussissas, huhhei?
Onko rukiita, kauroja, maltaita, sulivei, sulirei, sulivei?»
Pussisen poika sanoi, että taitaa olla paremminkin virolaista potaattia, mille vastaukselle nähtiin useiden kommunististen solujen kriidillisesti myhäilevän.
Pussisen pojan selvitettyä asiansa toveritar Sinkkosen kanssa ilmoitti Reeta Sinkkonen kommunistisella luottamuksella yksityisesti, että limonaatipottuja on halullisten saatavana hinnasta 65 markkaa kappale käteisellä, ja aine on täydellisesti karahteerattua, mikä yksimielisesti hyväksyttiin.
Läsnäolevien solujen laadittua puolikuppiset ehdotti Israel Huttunen kansalaisten osoittaessa voimallisesti suosiota Herra Toveri Leniinin maljan kunnioitettavalla toivotuksella Herra Toveri Leniinin täydelliseksi tervehtymiseksi, mikä hyväksyttiin pohjaan asti.
Solutar Kaisa Kompura teki aatteellista yksinkertaisuutta todistavan kysymyksen, mahtaako Herra Toveri Leniini olla pahastikin kipeä?
Pussisen poika paljasti noskelaista ajatuskantaa sanomalla, ettei siitä taida enää kalua tulla, mille ala-arvoiselle iskulle vallankumouksen selkään useat läsnäolijat kohottivat paheksumishuutoja.
Puhemies Jerobeam Näppinen teki toista puolikuppista valmistettaessa selväpiirteisesti selkoa Herra Toveri Leniinin yleisvoinnista, joka Moskovan virallisen raation mukaan on groonillista paranemista voitetusta pahoinvointisuudesta yleismaailmallisen vallankumouksen voittoonviemiseksi.
Joutomies Aatami Lötjösen esityksestä hymyiltiin Pussisen pojalle lojaalista polseviikkista ivahymyä noskelaisuuden kustannuksella.
Kaisa Kompuran kysyttyä, kuuluuko sinne kirkonkylälle päin mitään, ilmaisi Pussisen poika huhun tuntemattomasta lähteestä, että toveri Kuusinen on salapuvussa liikkeellä täällä päin järjestämässä aseellista nousua neuvostovallan kannatuksella.
Tämä tieto aiheutti suurta huomiota aatteellisesti valveutuneissa yksilöissä, ja tulivat täten syntyneessä kansalaiskohinassa kahvilan puolelle nekin, jotka tähän saakka olivat olleet tuvassa.