»Likka oli illalla iloinen,
Mutta aamulla surumielin».
Tämän jälkeen puhemies Näppinen ilmoitti äänestyksen tuloksena, että kommunistinen köyhälistö oli huimaavalla yksimielisyydellä päättänyt ottaa osaa eduskuntavaaleihin omana puolueena.
Kommunistinen solu Justus Tiilikainen, käyttäen häpeällisiä sanoja, väitti puhemiehen menettelystä leimahtavan vastaan humpuukin tuoksun.
Puhemies selitti laajasti ja valaisevasti, että »jaa» tarkoitti niitä, jotka tahtoivat kannattaa Justus Tiilikaisen esitystä, ja »ei» muita.
Muutamien vaatiessa uutta äänestystä, sanoen puhemiehen kenkkuilevan, ja toisten ylimalkaan huutaessa asian kannattamiseksi, vastasi puhemies, ettei yhtiöjärjestyksen mukaan voitu uutta äänestystä toimittaa.
Justus Tiilikaisen ilmoitettua panevansa sitä vastaan haisevan vastalauseensa, käski puhemies Jerobeam Näppinen uunin lähellä istuvia avaamaan pellit ja Kaisa Kompuraa panemaan tuvan oven raolleen ilmakehän raikastuttamiseksi.
5 §.
Puhemies Näppisen ehdotuksesta ryhdyttiin Pöllölän kommuunista asettamaan yleisehdokasta eduskuntavaaleja varten.
Justus Tiilikaisen esilletuotua olevansa persoonallisesti sitä mielipuolta, ettei Pöllölän kommuunissa ole ketään sellaista, joka voitaisiin lähettää eduskuntaan, lausui puhemies Näppinen ulkopuolella pöytäkirjan kummastuksensa.
Simo Turtiaisen kysymykseen, minkälaisen miehen pitäisi olla, kyetäkseen ajamaan eduskunnassa vallankumouksen asiaa, ilmoitti sihteeri Mikko Tarjus päävaatimuksen olevan, että valittu on alotekykyinen proletaari kommunismin katsannossa.