Melkoisen naurunrähäkän vallitessa sanoi puhemies Näppinen, että voi hyvä isä, jos kuka saisi nuo akat riivatut pitämään turpansa kiinni.

Justus Tiilikainen ehdotti, että ajetaan ne kahvilan puolelle, mikä hyväksyttiin.

Merkittiin pöytäkirjaan, että muut akat lähtivät vastustelematta, paitsi Kaisa Kompura, joka oli heitettävä, ja joka sitten vielä kävi pirtin ovella pyllistämässä internaalille ja sen puhemiehelle.

Levollisuuden palattua jatkettiin asian käsittelyä yhteistoimintamahdollisuuksista noskelaisten kanssa.

Justus Tiilikainen esiintoi perustellussa lausunnossa, että kapitalismin raastamat työläiset kääntäisivät Kotolaisten reformistiselle petturisakille selkänsä, ennenkuin joutuvat kapitalismin jättiläiskäärmeen nieluelimistä alashotkaistuksi, mikä muutamilta hyväksyttiin.

Paavo Pellikka vänkäsi laajemmassa esitelmässä noskelaisuuteen, sanoen Tiilikaisen sotkevan veden voidakseen kalastaa sameudessa yksilöllisten tarkoitusperien hyväksi.

Tov. Tiilikaisen selvitettyä Pellikan roistomaista vääristelyä käytti Heikki Putkonen pitemmän puheenvuoron, tarkoitusperänä kohottaa työläisväestö luokkana laumakantaa korkeammalle.

Simo Turtiainen paljasti kuvaannollisia esimerkkejä porvarillisesta oikeuspuntarista, joka noteeraa kommunistisille sanomalehdille kuritushuonetta vallankumouksellisen totuuden puhumisesta.

Paavo Pellikka veti esiin näytöksiä sos. dem. lehdistä, että nämä tuomitsevat ankarasti porvarillisen oikeuspuntarin, jos se tahtoo takseerata tuomiota vallankumouksen valmistamisesta, mihin sihteeri Mikko Tarjus liitti välihuudahduksen, että ne ovat vain salataantumuksen grogotiilin mustia murhekyyneliä vallankumouksellisen käsityksen hämäämiseksi.

Suuressa loppupuheessa teki puhemies Jerobeam Näppinen yhteenvedon noskelaisten rötöksistä työväen pettämiseksi sekä salaisesta suostuvaisuudesta vallankumouksen esitaistelijain ohranoimiseen, todistaen kommunistisella tietoisuudella sos.-dem. johtoherralurjusten inhoittavien taistelukeinojen ainoana tuloksena olevan vain sen, että työväki jättää omiin hoteisiinsa nämä kurjat ohranan kätyrit, jotka valta-asemansa pelastamiseksi eivät näe muuta keinoa kuin usuttaa valkoisen taantumuksen mustat ohranat työväenliikkeen kimppuun.