Olisi sitäpaitsi määriteltävä suomalainen normaalihevonen ja normaalilehmä, normaalivasikka ja normaalihieho, normaalisonni, normaalilammas ja normaalipässi, normaalisika ja normaaliporsas, normaalikana ja normaalikukko, normaalikoira ja normaalikissa.
Kun nämä seikat olisi saatu selville, voisi jatkaa normaaliperunalla ja normaalirehunauriilla, normaalijuuriskalla ja normaalikaalinkerällä.
Työmaa on laaja kuten näkyy.
Mutta se ei rajoitu vielä siihenkään. Sitä voidaan laajentaa yhäkin laajemmille aloille.
Millainen on suomalainen normaalikylä? Millainen on suomalainen normaalikirkko? Entäs normaalipappi ja normaalipapinrouva? Kuinka pitkä on normaalisaarna, ja kuinka pitkä on normaalitukkapölly kinkereillä? Miten kauas kuuluu normaalilukkarin laulu ja normaalivallesmannin kirous?
Kuta kauemmin näitä tutkimuksia jatketaan, sitä suuremmaksi kasvaa tiedonjanomme.
Kuinka suuri on normaalikahvipannu? Kuinka monta kuppia se vetää? Kuinka monta kuppia juo normaali-kahvitäti päivässä, ja kuinka monta sanaa ehtii hän kunkin kupin aikana puhua? Kuinka monta ryyppyä normaalijuoppo kaataa vuodessa ja kuinka punainen normaalijuopon nenä on?
Kaikki nämä seikat kaipaavat tutkimusta. Kaikista näistä asioista olisi mieltäkiinnittävää saada selko.
Kunhan vain eivät sen tekijät ennemmin loppuisi Kuinka monella lyönnillä takoo normaalisuutari naulan kengänpohjaan? Kuinka monta lautamiestä nukkuu normaalikäräjillä yhtä aikaa?
Paljon on tutkimista. Ja merkillistä on, että mitä enemmän saa tietää, sen suuremmaksi tulee tiedonhalu.