Tärkeämmät ovat kalastustaiat, sillä metsästys on nykyaikoina kalastukseen verraten vähäarvoinen elinkeino:
Nahkatsiukko (yölepakko) pannaan suureen kivekseen, joka on keskellä parvassa. Käydään kolmesta riihestä kolme osran jyvää kustakin, riihen isännän tietämättä, nämä ynnä nahkatsiukko pannaan kivekseen. Tällä saadaan nuotta hyväonniseksi, kun ensi kerran vesille lähdetään syksyllä tai keväällä.
Nuotan pilaus korjautuu, kun kolmesta kes'yön kannosta otetaan puuta ja kolmesta ukon murtamasta tai muun luonnonvoiman kaatamasta puusta kaarnaa, kolmesta muurahaispesästä kaivetaan muurahaisten tuomaa murtoa, tullaan veneeseen ne kädessä ja laaditaan veneessä tuli käsissä olevain kaarnojen päälle ja käytetään se kolmasti nuotan povesta läpi, heitetään sitten tuli järveen kahden veneen väliin. Sillä se pila päästetään.
Varastettu onki on paras ja lahjoitettu onki on parempi kuin ostettu.
Siima varataan siten, että metsässä kesäyön kantopuusta laaditaan tuli ja sillä ongensiima, rysät, verkot savustetaan. Siitä pila lähtee pois.
Pilattu kalavesi parannetaan näin: Otetaan siitä kala tai useampia ja ne poltetaan, otetaan tuhkat, käydään metsästä kaarna tuulen tai ukon kaatamasta puusta, tuhka pannaan kaarnan päälle ja työnnetään järveen, sanotaan: "Täss' on vesi kostintsaa, syö näitä, älä kalojasi."
Täydellä kuulla on parempi saanti kuin alakuulla.
Kun ensi kerran mennään verkkoja laskemaan, pitää ottaa vettä suuhun siltä paikalta, johon ensimäinen verkko lasketaan. Kateiden katseet eivät silloin pysty.
Sylkeä pitää onkimatoon, jotta lähtisi pois paha.
Tuuli tyyntyy, jos orvon päästä otetaan kolme täitä ja pannaan järveen.