Vihdoin saapui kanootti paikalle ja asettui Stanleyn veneen viereen. Mabruki tarttui kohta kiinni siihen aivan huomaamatta. Stanley jakoi heille helminauhat. »Kas tuossa! tuossa on sinulle — ja tässä sinulle», sanoi hän ja jakoi helmet perässä olevan naisen ja hänen toverinsa välillä.

He taputtivat ihastuneina käsiänsä ja näyttivät lahjojansa niille, jotka seisoivat rannalla; vilkkaat kätten taputukset olivat todistuksena siellä olevain ihastuksesta.

Naiset lahjoittivat Stanleylle palmuviiniä, kananpoikia, banaaneja ja maniokkia, joita he olivat mukanaan tuoneet ja jotka veneiden väestö otti niin vilkkailla kättentaputuksilla vastaan, että rannalla olevat maanasukkaat purskahtivat raikkaaseen nauruun. Mabruki määrättiin päästämään kanootti irti, koska naiset itse pitivät kanoottiansa kyllin lähellä, ja rauha vahvistettiin. Pian tulivat suuret kanootit lähemmäksi ja asettuivat veneen viereen, niin että molemmin puolin ilmestyi ikäänkuin tiheä muuri omituisia ihmiskasvoja.

»Sanokaa meille, ystävät», uteli Stanley, »mistä se tulee, että te olette niin ystävällisiä, kun ne, jotka asuvat tuolla ylempänä, ovat niin pahoja.»

Eräs päällikkö vastasi: »Sen vuoksi, että nuo ihmiset ovat huonoa kansaa; he syövät ihmisiä, mutta sitä emme me tee. He alkavat usein sodan meitä vastaan, ja jos joku tulee vangituksi, niin syövät he hänet suuhunsa. He hyökkäsivät teidän päällenne, ja teidän taistellessanne heitä vastaan tulivat meidän kalastajamme kotiin ja kertoivat, että te tulitte, mutta he sanoivat myöskin kuulleensa teidän sanovan, että te tulitte ystävinä sekä ettette halunneet taistelua. Tänään lähetimme me ylös virtaa erään naisen ja pojan, kanootissa joukko ruokatavaroita. Jos te olisitte olleet ilkeätä väkeä, olisitte te ottaneet sen kanootin. Me olimme pensaiden takana tuossa saarella ja tähystimme teitä; mutta te sanoitte »sennenneh» heille ja ohjasitte saaren ja meidän kyliemme välillä olevaan kanavaan. Jos te olisitte ottaneet kanootin, olisivat meidän rumpumme hätyyttäneet sotaan, ja teidän olisi täytynyt tapella meidän kanssamme. Me olemme jättäneet keihäämme eräälle tuolla olevista saarista. Katsokaa, meillä ei ole mitään.»

Se olikin totta, niinkuin Stanley hämmästyksekseen ja kummakseen jo oli nähnyt. Hänen kysymyksiinsä vastasivat he, että joki alempana muodosti suuria koskia ja että oli mahdotonta laskea alas koskista, koska virta pauhasi kukkulaa vastaan, syöksyi sen yli ja ryöppysi alaspäin, lakkaamatta alaspäin kauhistuttavalla jyminällä ja pauhulla, niin että veneet ja väestö olisivat varmaan surman omat. Olisi paljo, paljon parempi, arvelivat he, kääntyä takaisin.

Sittenkun Stanley oli saanut nämä tiedot ystävällisiltä maanasukkailta, nostettiin kiviankkurit ja matkaa jatkettiin virran mukana. Joka kylän edessä, jonka sivuitse kuljettiin, nähtiin joukoittain miehiä ja naisia rannalla istumassa, ja vilkkaasti he vastasivat ohikulkijain rauhallisiin tervehdyksiin.

Pian tultiin kuitenkin taas sotaisten heimojen keskelle. Toinen puoli ruumista valkoiseksi, toinen mustaksi maalattuna soturit hyökkäsivät retkikuntaa vastaan keihäitä heittäen ja nuolia ampuen.

Tähän saakka Stanley ei ollut tavannut 17 metriä pidempiä kanootteja, mutta ne, jotka nyt hyökkäsivät, olivat mahdottoman suuria. Jokaisen melojan vieressä seisoi sotilas täysissä sotamaaleissa, punaisen, valkoisen ja mustan kirjavana, palaen tappelun halua. Korvia särkevien huutojen, torventoitotuksien ja rummunpäristyksien metelissä Stanley järjesti joukkonsa sotarintamaan, asetutti anastetut kilvet niitten suojaksi, jotka eivät taistellet, ja pian sen jälkeen hyökkäsi isoin kanooteista, jonka myöhemmin huomattiin olevan 28 metriä pitkä, »Lady Alicea» vastaan. Viidentoista metrin päässä sitä kohtasi niin murhaava kiväärituli, että kaikki kanootissa olijat suin päin syöksyivät jokeen uidakseen toisten kanoottien luo. Vallattuun kanoottiin asetettiin pienemmistä kanooteista 30 miestä, ja sitten jatkettiin matkaa. Pökerryksissään hyökkääjät peräytyivät, mutta soutivat sitten kiiruumman kautta myötävirtaan nostattaakseen aseihin jokaisen, joka kynnelle kykeni.

Stanley-kosket.