Tuonti. Vienti.
Maan nimi. Milj. Saksm. Maan nimi. Milj. Saksm.
Yhdysvalloista 1042,1 Suur-Britanniaan 916,4
Venäjältä ja Suomesta 729,5 Itävalta-Unkariin 491,5
Suur-Britanniasta 657,8 Yhdysvaltoihin 385,8
Itävalta-Unkarista 693,3 Alankomaihin 379,0
Ranskasta, Algeriasta Venäjälle ja Suomeen 345,9
ja Tunesiasta 289,2 Sveitsiin 264,3
Britt. Itä-Intiasta 204,8 Ranskaan, Alg. ja
Tunesiaan 250,8
Alankomaista 203,8
Argentinasta 200,8 Belgiaan 236,0
Belgiasta 186,5 Italiaan 127,2
Italiasta 182,6 Tanskaan 118.0
Sveitsistä 154,2 Ruotsiin 111,4
Brasiliasta 113,9 Britt. Intiaan 79,5
Australiasta 107,9 Norjaan 65,0
Chilestä 100,7 Argentinaan 54,2
Holl. Intiasta 96,7 Australiaan 52,2
Ruotsista 84,3 Espanjaan 50,0
Espanjasta 78,3 Kiinaan 47,8
Tanskasta 68,3 Japaniin 45,5
Rumaniasta 47,8 Turkkiin 37,5
Kiinasta 44,7 Brasiliaan 35.6
Keski-Amerikasta 35,4 Chileen 34,0
Egyptistä 32,1 Rumaniaan 34,0
Britt. Länsi-Afrikasta 30,9 Kanadaan 26,5
Turkista 30,1 Mexikoon 26,0
Br. Etelä-Afrikasta 22,0 Holl. Intiaan 26,0
Norjasta 21,0 Portugaliin 19,9
Japanista 19,8 Egyptiin 16,5
Portugalista 18,1 Saksan siirtomaihin
Uruguaysta 14,4 Afrikassa 11,4
Edulliset ovat Saksan kauppasuhteet varsinkin Pohjoismaihin ja pieniin naapurimaihin, vienti on tuontia melkoista suurempi.
Saksanmaan kauppalaivasto on valtaavasti kehittynyt varsinkin sen jälkeen, kun höyryä aljettiin käyttää laivain liikevoimana. Ainoastaan Suur-Britannialla ja Yhdysvalloilla on suurempi kauppalaivasto kuin Saksalla. Norjalla on luvulta enemmän laivoja, mutta kantavuuden puolesta Saksan kauppalaivasto siltä voittaa Norjan kauppalaivaston melkoisesti.
Suurimmat kauppalaivastot on seuraavilla kaupungeilla: Hampurilla 775 laivaa, Bremenillä 482, Stettinillä 130, Kielillä 81, Flensburgilla 79, Bremerhavenilla 63, Danzigilla 46, Geestemündellä 45 laivaa.
Laivanrakennuksen pääpaikat ovat Danzig, Elbing (Weichselin itäisen suuhaaran varrella), Stettin, Rostock, Kiel, Hampuri, Bremen ja Bremerhaven, ynnä sotasatama Wilhelmshaven. V. 1902 rakennettiin Saksan veistämöillä 227 höyrylaivaa ja 280 purjelaivaa. Tästä luvusta oli 11 sotalaivoja.
Saksan laivaliike on kehittänyt useita suuria valtamerilinjoja, joita mallikelpoisesti hoidetaan. Mutta vielä ei Saksan laivaliike ole aivan itsenäisessä asemassa; se on enimmäkseen englantilaisten hiiliasemain varassa. Niinikään ovat merien pohjaan lasketut kaabelit enimmäkseen brittiläisiä. Saksalla ei edes ole omiin siirtomaihinsa kaabeleita. Amerikaan on Saksalla kuitenkin nykyään oma sähkölennätinyhteys.
Rahayksikkö on valtakunnanmarkka (Reichsmark), joka jakautuu 100 penniin (Pfennig). Saksan markka on arvoltaan suurempi Suomen markkaa; 1 Rmk. = 1,23 Smk. Mitat ja painot perustuvat metrijärjestelmään, niinkuin meilläkin.
OPETUSLAITOS.
Saksan kansan erinomaiset edistykset kaikilla aloilla eivät olisi olleet mahdolliset, ellei opetuslaitosta olisi niin oivalliseksi ja tehokkaaksi kehitetty. Kaikista suurista kansoista on Saksan kansan valistus korkeimmalla kannalla. Se on etupäässä tulos sveitsiläisen Pestalozzin kannattajien ponnistuksista viime vuosisadan alkupuoliskolla. V. 1901 oli rekryyteistä ainoastaan 131 (0,05 pros.) koulunkäymättömiä (enimmäkseen puolalaisista maakunnista).