"Sitä en tiedä, mutta hän lähetti minut tänne sanomaan sinulle, että hän huomenna, pyhänä kello 12, on morsiamena Koutokeinon kirkossa."
"Se ei ole totta, sinä valehtelet, se on mahdotonta! Olihan hänellä aikomus viettää häänsä Karasjoella markkina-aikana jälestä joulun."
"Huomenna kello 12 Laila ja Mellet vihitään Koutokeinon kirkossa."
"Voi minua onnetonta!" huudahti Lind ja viskautui sänkyyn, mutta hypähti jälleen seisoalle kalman kalpeana. "Se ei saa tapahtua, se ei voi tapahtua, se ei ole totta!" huusi hän.
"Petithän sinä hänet!"
"Ei, ja tuhatta kertaa ei, minä en häntä pettänyt. Isäni makasi kuolinvuoteellaan ja minun täytyi sulkea hänen silmänsä. Saatoinko semmoisena hetkenä jättää isäni?"
"Puhutko totta? Senkötähden et voinut tulla?"
"Sen tähden, muuten ei mikään este mailmassa olisi minua pidättänyt."
"Oliko aikomuksesi naida Lailan?"
"Oli, hän olisi ollut vaimoni, kunnioitettu ja arvossa pidetty, kuin kuka hyvänsä muukin."