Silloinpa syntyi minun kultani,
Kun kirkas päivä nousi taivahalle:
—Siitä sielun kirkkaus.
Ja kuu kun riensi lempeänä länteen:
—Siitä syämen lempeys.
Koi kaunihisti silloin vilkutteli:
—Siitä silmäin ihanuus.
Ja ruusut juuri puhkeilivat silloin:
—Siitä kasvoin kauneus.
Ja lemmenkukkaa kevät kasvatteli:
—Siitä lempi rinnassaan.
Sen Luoja käski mulle kasvamaan.

34.

Miks aholla mansikkainen?—
Kun vihertää nurmen nukka.
Miks vihertää nurmen nukka?—
Kun lehottaa lemmen lehti.
Miks aholla lemmen lehti?—
Kun heloittaa immen vuode.
Milloin siihen impi untui?
Kaivatessa kultoansa.

35.

EL' AINA.

El' aina kerro keväimestä,
El' aina kevät-aamusta,
El' aina kuisku kukkasesta,
El' aina laula lemmestä!
Vaan mistä nuorna laulaisin,
Kun kevät nuoruuteni on?
Ja oisko kukka-aikakin
Ja lemmenpäivä lauluton?

36.

KEVÄTLAULU.

Vihertää viljasarka
Ja hyppii lammas arka
Edellä paimenen,
Ja vuohet vainiolla
Vipeltää vallatonna,
Kuin hurja poikanen.

Ja tuulten kanssa pillit
Viheltää: pedot villit
Kavahtaa kankailta;