Kuinka vanhin antaa vois
Lastaan köyhällen,
Arvostaan hän eksyis pois,
Eksyis alhaallen.
Rikas mies sen viepi nyt,
Ottaa vaimokseen.
Tyttö köyhän säästänyt
On — rakastajakseen.
Niin se tyttö vietiin pois,
Niin se vietiin pois.
VIERAAT SILMÄT.
Nuo silmät suuret ja ruskeat,
Palavat etelämaiset,
Ne sydämmestäni poistivat
Sinisilmät suomalaiset.
Eteläilmojen aurinko
Nyt taivahallani loistaa.
Kenties sen hehkuvat sätehet
Voi katovuosia poistaa.
Jos sitten etelän runsaus
Minussa puhkeaisi,
Niin Suomi laihon ja hedelmän
Tok' aina korjata saisi.
ILMOJEN MUKAAN.
Kaunihilla ilmall' elän satavuotiseksi.
Rumaksi kun ilma kääntyy,
Muotonikin vääräks vääntyy —
Silloin tuskin eläväni uskon huomiseksi.