OMRI.
Zuurin joukkoineen
Jo Pinhos kiertää.
BILEAM.
Missä Evi on?
OMRI.
Hän avuks rientää, huimast' ottelee,
Vihollisia niinkuin heinää kaataa.
Ah, varjele! — Hän takaa iskun sai.
BILEAM.
Kirottu halpa salapurija!
OMRI.
Yrittää nousta — kaatuu hurmeissaan.
Zuur väistyy tänne päin ja Pinhos seuraa.
Tääll' ovat kohta.
BILEAM.
Miekkas paljasta!
Tylyjen valtain kanss' on tässä työtä.
Jos vääryyttä ei taivas harjoita,
Elämän päivä seuraa kuolon yötä.
Tuo elinhalu oisko turhuutta?
Jos turhuutt' on se, mik' on vakava?
Jos elinhalu eläviss' on turha,
On vakavaa vaan hävitys ja murha.
Ankara ukonjyry.
En pelkää jyrinääsi, ukkonen!
En lopu tähän. — Jospa loppunen?
Niin taikka näin, en mitään mahda.
OMRI.
Taas
Kavala Pinhos kaatoi sankarimme!
Zuur nousee, horjuu — riennän avuksi.
Lähtee.
BILEAM.
Paloiksi Pinhos! — Varro Israel!
Sun tyly virkapappeutes loppuu:
Kun aikaihmistyvät kansat kerran,
Jokainen tuntee lähteen rinnassaan
Ja itse kuulee kuiskutukset Herran. —
Valoa välähti! — Taas jyrisee. —
Yö peittää maan.
PINHOS.
Et väisty kauemmas:
Sisääsi työnnän keihään verisen.