Sekös sylkemhän! — Jo rupes tulemhan ääntäki. Nousi ylhä, mekasti jotta:
— Tämä ny on vasta kauhiaa!
Siihen juaksi jo itte kellarimestariki, joka kaatoo klasihi ja kehootti nopiaa juamhan, ennenku tytöt kerkiäävät.
Ja herra pomilootti ja oli suuttunu.
Meitä sivullisiaki rupes jo harmittamhan, jotta mitä tualla jurtikalla täälä tehrähän, jok'on ku puuäijä. Siksi iskettihin flikoolle silmää monesta pöyrästä jotta hus kiinni vai!
Flikat orottivat hetken aikaa, mutta sitte astuu yks sen pöyrän ethen, teki nättiä niiauksia ja keikisteli ja veikisteli oikee suloosesti.
Mutta se kiartokoulunopettaja istuu vai kylmällä naamalla, piti klasista lujaa kiinni ja marisi jotta:
— Noo! (ei) — ja puristeli päätä.
Flikka koitti taputella sitä mörökölliä poskelle, mutta se vai:
— Noo, noo — — —