— Älä hiivatis! Kun menis ylitte noukallensa! —
— Hyss hyss Lindström kastar — huutaa Tekneeri, »Ruattin-Pihkala», jok' istuu meirän oikian Pihkalab viäres.
— Nyt veti! — Hyi saakeli, alas alas, putua putua maaha keihäs! — huuran mä ja Pihkala ähkyy kans ku mahatauris.
— Yli meni! Heitti Myyrän merkin yli!! — Voi saksanpukki sentähre — — ruattalaane, tämähän on kauhiaa —
Sateloo ja käy tuuliaaspäitä.
Ja viälä kaks amerikkalaasta heitti aiva Myyrän merkin ympärille, ku ei vai olsi ollu ylittekki.
— Eekvisti, verä verä, nyt on hätä käsis! —
— Äs, meni liika alhaalta, tuskin 55.
— Ja viälä toinenkin ruattalaane, jokin Plumpkvisti tuli aiva kintuulle — ähkyyvät suamalaaset tuskan hies.
— Poijat, nyt on Myyrällä viimmeene heitto! — Paa ny kaikkes miäs, tiärä jotta kotomaas orotethan. Verä sisulla sekahan nyt, olishan se kamalaa, jos jokin Ruattin Lindströmi voittaas meirän kultametallin! —