Hra Plumpäri peljästyy niin, jotta se’ei pääsny hyvähän aikhan kääntymhänkää. Kattua tollotti vaa kun ainaki pöllöö. Rupes sitte änkyttämhän jotta:
— Eikö täs asukkaa neiti Hoo? — Anteeksi frouva, mä luulin — — —
Mutta s’oli turha mitää luulla. Se frouva hyppäs pysthyn, kääntöö hra Plumpärin ympärinsä ja tärähytti nii hra Plumpäriä mittimuutia vastapäätä, jotta hra Plumpäri lenti porstuahan noukallensa ja ovi kiinni. Onni oli jottei se pottu menny rikki. Kyllä se jo kotia mennes ajatteli kaikellaasia siitä Lillistäki.
Ja sitte taas soittuu telefooni, eikä hra Plumpäri meinannu enää viittiä mennä vastaamhankaa. Mutta meni kumminkin.
— Haloo, onko se hra Plumpäri?
— En tiärä — sanoo hra Plumpäri.
— Aprillia syä silliä jua vettä päälle hi hi hi — — —
Hra Plumpäri pani torven pois ja sanoo, jotta ihmiset on tullehet kovin päässilmääsiksi.
TULO- JA OMAASUUSVERO.
Oottako kuullu kuinka monta, rehellistä ja kunniootettavaa Suamen kansalaasta jo on tullu hulluksi tämän »valtion tulo- ja omaasuusveroilmootuksen» tähre?