Alataloon Aapelin hanuri se huutaa ja ittekkin Aapeli hihkuu. ja Välitaloon Ville se Mutikkalan Maijaa polokaten vääntää, ähkyy ja puhkuu ja ottasta hiki vaa tihkuu.
Krupulan Kuustaan kaulas on silkki
ja lonkalla huiskun puukko.
Kohtapa Kuustaa Lirkkunsa hairaa
ja polkkaa puskoo ja silmää isköö
ja Lirkull’on tiarossa suukko.
Riihen takana tua Nikkarin Hemppa Hessalta muiskua ammuu, mutt’ Hess’ei anna ja Hemppa se huakaa: Oon seittemän sualaasta silakkaa syäny, voi koska mun janoni sammuu?
Nyt koppas jo korjasti polvelleen Hemppa sen Hessansa armhan. Ja Hess’ei sätki, ei kilju ei potki, vaan huulensa siävästi truutulle tällää ja siihe se Hemppa sen muiskun mällää — ja jano kans yltyy varmhan!
SE SUURI JARRUTUS V:NA 1920.
Oottako kuullu jotta jo ratkes riamu siälä Suamen kansan suures juttutuvas?
Sosialistit rupes eruskunnas puhumahan porvaria pökerryksihi. Sanoovat jotta:
— Kyllä t’ootta täälä kenkkuullu, mutta ny me rupiammaki leukaalohon. Ja se armahrus pitää tulla! Putjetti saa mennä penkin ala ja Suamen kansan huusholli pirin parin.
Ja se oli perjantaki ilta ja kello oli pian 9 ku se erinomaane fläsäjäminen aikoo sillä meiningillä, jotta porvarin pitää kontillansa rukoolla sosialistia, ennenku ne lopettaa lotajamisensa.
Ja sitte se alkoo!