— Ruvethan taas 10 markasta räknäämähän. Se, joka esti kerkiää 30 markkaahan, kun mä pirän vasaraa näin pystys, silloo mä knapahutan.
Se meni ku laulaan: 10, 15, 20, 25, 30!
Ja sitte paukahti ja se joka sai, kiljaasi toisillen jotta:
— Ähä! Saimpas rumaane! — ja näytti kiältänsä.
Kerra vain tuli yks sekaannus. Kun yks toveri justhi meinas keriitä ensimmääseksi sanomalla jotta:
— 30! —
Niin se olikin niin härisnänsä jotta kiljaasi:
— Ähäh!
Eikä hoksannukkaa sanua ensiksi sitä 30 mk.
Ja vasaramiäski oli nii töpinäs, jotta samas löi.