— On on — on siinä jotain muutakin, mutta minä en meinannut näin joukon aikana sanoa, myönsi Hilda samaan tapaan.
— Sitä minäkin. Kiitos.
Hilda siirtyi Katajiston Maijulle tarjoamaan.
— Kyllähän Laurille saikin ensimäiseksi tarjota, se kun ei perusta muusta, kun vain saa syödä ja nukkua, sanoi Laikkolan Vihtori.
— Niinkö?
— Ennustuslaput sanoivat, eivätkä ne valhettele, totesi Vihtori.
— Kyllä ne toisinaan valhettelevatkin, vastusti Lauri ylen suurta vakavuutta teeskennellen. — Vaikka — enpä tiedä liioin — Niin se sanoi maisteri Valonen, se Asun uusi kesävieras minulle, ettei talonpoika tarvitse muuta kuin ruuan ja vaatteet.
— Koska se sulle niin on sanonut?
— Viime torstai-iltana pappilassa.
— Pappilassa! Se poika on jo ollut pappilassakin. Kenen kanssa?