"Se oli hirmuisku", hän kuiskasi käheällä äänellä perämiehelle painellen kädellä pakottavaa kylkeään. "Tarkastakaa pumput uudelleen aina vähän ajan kuluttua."
Monet merimiehistä pitivät nyt varansa ja syöksyivät keulaan huojuvan märssytangon alitse, sukeltausivat kanssiin ja säälivät kokoon tavaransa. Kun Ah Moy tuli kanssista pyöreä merimiehennyytti kädessään, Dag Daughtry lähetti Kwaquen hakemaan heidän molempien tavarat.
"Kuiva kuin ruuti, herra kapteeni", ilmoitti perämies.
"Tarkastakaa yhä edelleen, herra Jackson", määräsi kapteeni. Hänen äänensä oli jo voimakkaampi, kun hän oli hiukan toipunut yhteentörmäyksestään ruorimiestä vastaan.
Daughtrylla oli Miksi kainalossaan ja toinen käsi valmiina heilauttamaan hänet köysistöön seuraavan iskun tullessa.
Kun naarasvalas kääntyi jälleen hyökätäkseen, se joutui pois suunnasta, ja isku osui parin kymmenen jalan päähän Mary Turnerin perästä. Laivan perä kohosi kuitenkin hiljalleen, ja kuunari teki kohteliaan kumarruksen merelle.
"Jollei se nyt olisi iskenyt harhaan…", mutisi kapteeni Doane, mutta vaikeni samassa.
"… niin se olisi merkinnyt 'hyvää yötä'", täydensi Daughtry. "Sehän olisi iskenyt sisään koko peräpuolen."
Valas kääntyi jälleen takaisin, tällä kertaa ainoastaan kahdensadan metrin päästä, ja hyökkäsi uudelleen. Mutta nyt se osui kuunarin kylkeen oikealta puolelta. Sen selkä sattui kokkaan ja tuntui vain raapaisevan keikuntataakia, mutta Mary Turner vajosi kuitenkin niin alas, että vesi nousi perässä rintanojan tasalle. Eikä siinä vielä kaikki. Keikuntataaki ja väliköydet irtaantuivat, samoin kaikki ylähangan köydetkin aina kokkapuuhun saakka, niin että se kääntyi vasemmalle suoraankulmaan ja jäi riippumaan jäljelläolevien märssytangon köysien varassa. Märssytanko lennähti ilmaan ja pudota romahti kannelle, niin että kokkapuu painui syvälle veteen, irtautui ja uiskenteli laivan vieressä.
"Tukkikaa suu tuolta koiralta", komensi Nishikanta raivoissaan
Daughtrya. "Muutoin…"