"Aivan samoin, kapteeni. Se osaa laskea viiteen ja huomaa, jos on enemmän kuin viisi, mutta ei tunne seuraavien lukujen nimiä."
"Hoi, Hanson!" huusi kapteeni Jörgensen salin yli Howardin kokille. "Tulkaa tänne, paksupää. Tulkaa, niin saatte ryypyn."
Hanson tuli ja siirsi tuolin itselleen.
"Minä maksan oluen", kapteeni sanoi. "Mutta te saatte tilata, Daughtry. Katsokaas, Hanson, koira on temppujentekijä. Se osaa laskea paremmin kuin te, Hanson. Meitä on tässä kolme miestä. Daughtry tilaa kolme olutta. Koira kuulee, että niitä pyydetään kolme. Minä kohotan tarjoilijalle kaksi sormea, näin. Hän tuo vain kaksi. Koira raivostuu tarjoilijalle. Saatte nähdä."
Kaikki meni niinkuin pitikin, ja Miksi raivosi tarjoilijalle, kunnes tilaus oli suoritettu oikein.
"Se ei osaa sittenkään laskea", päätteli Hanson. "Se näkee vain, että yhdellä meistä ei ole lasia. Siinä koko juttu. Se tietää, että jokaisen tulee saada lasinsa, ja siksi se haukkuu."
"Kyllä se selviää", kehaisi Daughtry. "Meitä on nyt kolme. Tilaamme neljä olutta, ja tarjoilija tuo kolme. Silloinhan jokainen saa lasinsa, mutta Kill raivoaa kuitenkin tarjoilijalle."
Ollen täysin selvillä leikistä Miksi haukkui raivokkaasti tarjoilijaa, kunnes tämä toi neljännen lasin. Pöydän luo kerääntyi paljon miehiä, ja kaikki halusivat tilata olutta ja koetella Miksiä.
"Tämä on mainiota", ajatteli Daughtry mielessään. "Maailma on hullunkurinen. Äsken minun oli jano ja nyt olen hukkumaisillani olueen."
Monet tahtoivat ostaa Miksin ja tarjosivat siitä naurettavia summia, viisitoista, kaksikymmentä dollaria.