"Tälläkö palkalla?" Daughtry kysyi silmäten halveksivasti rahoja.
Isäntä lisäsi heti kaksi dollaria, ja Daughtry lupasi tulla.
"Kuulepas, Kill-poikaseni", hän puheli Miksille maata pannessaan. "Luulenpa, että me yhdessä voimme ansaita enemmän kuin viisi dollaria illasta. Katsos, ei kukaan ole nähnyt sinunlaistasi koiraa. Oikea laulajakoira sinä olet, voit laulaa minun kanssani minkä sävelen tahansa ja itseksesi puolisen tusinaa laulua. Väitetään Caruson saavan tuhat dollaria illassa. No, sinä et ole Caruso, mutta ainoa laulaja-koira sinä olet koko maailmassa. Minä rupean konserttien järjestäjäksi, poikaseni. Ellemme voi täällä ansaita kahtakymmentä dollaria illassa, siirrymme hienoimpaan kaupunginosaan. Ja vanha herra saa muuttaa hotellissaan kadunpuoleiseen huoneeseen. Ja Kwaque saa uuden puvun. Kill-poikaseni, meistä tulee pian rikkaita. Ja ellei vanhus saa ketään muuta petkutettavakseen, varustamme hänelle kuunarin ja annamme hänen purjehtia sillä aarteita etsimään. Hän saa petkuttaa sitten meitä, sinua ja minua, ja meille se on suuri ilo."
San Franciscon Barbary Coast, joka oli ollut vanhanaikainen merimieskortteli jo silloin, kun kaupunki mainittiin rannikon kaikkein vaikeapääsyisimmäksi satamaksi, oli paljon muuttunut ja kehittynyt kaupungin kasvaessa. Nyt se sai ainakin puolet tuloistaan rikkailta kaupunkilaisilta, jotka tekivät sinne huviretkiä kylväen rahaa ympärilleen. Hienoimmissa piireissä oli tapana — etenkin, jos oli kaukaisia vieraita — viettää päivällisen jälkeen tunti tai pari ajelemalla siellä tanssipaikasta tai halvasta kabaretista toiseen. Sanalla sanoen, Coast oli yhtä suuri nähtävyys kuin kiinalaiskaupunki tai Cliff House.
Ei kulunut kauan, ennenkuin Dag Daughtry ansaitsi kaksikymmentä dollaria illassa kahdesta kaksikymmentä minuuttia kestävästä esityksestä, ja hänelle tarjottiin enemmän olutta kuin mitä kokonainen tusina yhtä janoisia miehiä kuin hän olisi jaksanut juoda. Daughtryllä ei ollut vielä koskaan ollut niin paljon rahaa käytettävänään. Miksistä tämä meno oli sanomattoman hauskaa. Se iloitsi etenkin hovimestarin vuoksi. Se sai palvella hovimestaria, ja palveleminen oli sen hartain halu.
Miksi elätti nyt koko perheen, ja kaikilla heillä oli hyvä olla. Kwaque keikaili ruskeissa kengissä, derbyhatussa ja harmaassa puvussa, housut aina moitteettomasti silitettyinä. Hän alkoi myös käydä elokuvissa, tuhlasi siihen pari-kolmekymmentä senttiä illassa ja istui aina itsepintaisesti paikoillaan, kun ohjelma toistui. Talouspuuhiin ei kulunut paljon aikaa, sillä Daughtry oli alkanut syödä ravintolassa. Vanha Merikarhu oli muuttanut kalliimpaan kadunpuoleiseen huoneeseen Bronx-hotellissa, ja Daughtry tyrkytti itsepintaisesti hänelle runsaasti taskurahoja, jotta hän voisi tilaisuuden sattuessa kutsua lupaavan tuttavan teatteriin tai konserttiin ja saattaa hänet autolla kotiin.
"Tätä ei voi kestää iän kaiken, Kill", hovimestari puheli Miksille. "Juuri niin kauan, että vanha herra saa käsiinsä uuden joukon rikkaita ja urheiluintoisia aarteenetsijöitä, mutta ei kauemmin. Sitten lähdetään taas siniselle valtamerelle, poikaseni, missä tukeva laivankansi keinuu jalkojen alla, kostea suihku lyö yli laidan ja aalto pärskähtää silloin tällöin sisään valurei'istä.
"Yhtä hyvin veimme mennä Rioon kuin laulaa sitä tuolle roskajoukolle. Saavat pitää itse tämän kaupunkipahansa. Meri — se on meidän elämämme — sinun ja minun, Kill-poikaseni, ja vanhan herran ja Kwaquen ja Cockyn, meidän kaikkien. Emme ole luodut kaupungissa elämään. Se ei ole terveellistä. Et ehkä usko minua, poikaseni, mutta minä luulen rupeavani jäykistymään. Vieterit höltyvät. Käyn aivan veltoksi, kun ei ole päivisin muuta tehtävää kuin istua ja vetelehtiä. Tulen aivan sairaaksi, kun ajattelen, miltä tuntuisi kuulla vielä kerran vanhan herran, sanovan: 'Luulenpa, hovimestari, että hyvä cocktail ennen päivällistä maistuisi erinomaisesti.' Ensi matkalle otamme mukaamme pienen jäähdytyskoneen ja annamme hänelle parasta, mitä voi saada.
"Ja katsohan Kwaquea, poikaseni. Tämä ilmanala ei sovi hänelle. Hän kuihtuu kuihtumistaan. Jos hän istua kököttää kauemmin elokuvissa, hän saa vielä basillitartunnan. Hänen ja minun ja sinun ja meidän kaikkien terveyden tähden meidän täytyy pian nostaa ankkuri ja lähteä pasaatituulten valtakuntaan ja niiden suudelmista imeä itseemme meren suolaa ja raitista elämää."
Kwaque ei milloinkaan valittanut, mutta kuihtui silmin nähden. Oikeaan kainalokuoppaan ilmestyi hitaasti kasvava paise, jota alussa tuskin huomasi. Mutta sitten sitä alkoi yhtä mittaa hiljakseen jäytää. Poika ei voinut enää nukkua yhtään yötä monta kertaa heräämättä. Ellei siirtolaisvaltuuskunta olisi jo aikoja sitten lähettänyt Ah Moyta takaisin Kiinaan, tämä olisi voinut sanoa, mitä paise merkitsi. Samoin hän olisi voinut Dag Daughtrylle selittää, mitä tiesi yhä laajeneva kuoleentuma hovimestarin silmien välissä, missä ohuet poikittaiset vaot kävivät yhä selvemmiksi. Hän olisi myös voinut sanoa, mikä Daughtryn vasemman käden pikkusormea vaivasi. Daughtry oli ensin luullut, että siinä oli jänne niukahtanut. Sitten hän päätteli sen olevan San Franciscon kostean ja sumuisen ilman aiheuttamaa pitkäaikaista luuvaloa. Tämä oli yhtenä syynä hänen toivoonsa päästä jälleen merille, missä troopillinen aurinko kyllä paahtaisi luuvalon pois hänen ruumiistaan.