Glendon ei kuunnellut häntä, hänen katseensa, kun se kohtasi miss Sangsterin, ei ollut enää lempeä, vaan tuima ja käskevä. Reportteri oli nyt varma kosketelleensa jotain hirvittävää, jotain, joka tulisi selittämään kaiken, mikä oli herättänyt hänessä epäluuloja. Samalla kertaa tunsi hän liikutusta Patin tuiman, hallitsevan katseen ja äänen johdosta. Hänen edessään oli miehinen mies, joka tahtoi saada mielipiteensä kuuluville. "Minkä erän toimittaja mainitsi?" kysyi Glendon jälleen.
"Jumalan tähden, Pat, lopettakaa jo ajattelemasta tuollaisia hulluuksia", sanoi Stubener.
"Sallitteko minun vastata?" sanoi Maud Sangster.
"Luulen olevan parasta, että itse puhun miss Sangsterin kanssa", huomautti Pat. "Menkää te, Sam, ulos pitämään seuraa valokuvaajan kanssa."
He tarkastivat toisiaan hetken jännityksellä, sitte lähti Stubener hitaasti ovea kohti, aukaisi sen ja käänsi päätään kuullakseen paremmin.
"No, minkä erän hän ilmotti?"
"Luullakseni en erehdy", sanoi miss Sangster värisevällä äänellä, "muistaessani hänen puhuneen kuudennestatoista erästä."
Hän näki Glendonin kasvoista kuvastuvan hämmästystä, vihaa ja syytöstä, kun hän katsahti impressarioonsa, ja Maud Sangster tiesi, että isku oli osunut.
Patilla oli myös syytä vihaansa. Hän tiesi puhuneensa asiasta Stubenerin kanssa ja tiesi heidän sopineen, että yleisö saisi katsomista rahojensa edestä, ettei ottelua venytettäisi liikaa ja että se loppuisi kuudennessatoista erässä. Ja nyt oli hänen luonaan muuan nainen sanomalehtitoimistosta tietäen myöskin tämän erän.
Stubener seisoi ovella kalpeana. Hänen oli selvästikin vaikea säilyttää tasapainoansa.