HOLOFERNES.
Minä toivon toiste saavan
Kanpuntinne kaapatuksi
Ja nyt levossa levätä
Vaan on vasta vaikiampi
Ehkä eivät toiste usko
Vasta varajaat enemmän
Juonne sinun juomijasi
Kuin saap kulkusi tutuksi
Minun leirissäin leposi.
(Bagoallen).
Anna käskyn vahvan käyvä
Koko leirissä levitä
Varma käsky vartijoillen.
Judithi juleesti käypi
Esteetönnä eistakasin,
Minne mieliipi mänöökin.
Sitten marsit vaan majaasi
Kunne kuhtumus tuloopi
Sitä ennen en suvaihte
Kennen marssivan majaani.
(Laitettua tiloa Bagoa mänöö).
Vannon vahvasti sinullen
Kuin jo lupasin lujasti
Tuven, turvan kansallesi.
Joka heiltä joukostani
Hivuskarvan katkaiseisi,
Päästätytän hältä pääsä.
Mitä sie minullen tuosta
Mullen panet palkinnoksi?

JUDITHI.
Mitä minullen enempi
Omaa olentoo ylempi?
Talot tavarat rahani
Kaikki kalliimmat kaluni
Luven vähäväärtiseksi
Varani minua vasten.

HOLOFERNES.
Makiat on muistomaljat
Makiammat muistomuiskut,
Anna mullen vielä muisku
Pane pantiksi sanasi
Runhan rakkauven siteeksi.

JUDITHI.
Koska niin on, en korista
Että rauhoa rakennat.
(Suuta antain).
Muisku mullen, toinen sullen,
Yhen yhteissä pijämmä.

HOLOFERNES (Melkein juopuneena).
Outko juutas vai Jumala?
Olet enkelii enempi!
Muiskuiltasi muistomaljat
Itekulta kaksi kaata,
Eipä kaksikaan samoa
Maljoa, makua anna,
Vastaa mullen muiskujasi.

JUDITHI (Abrallen)
Elä sitten kaa kahta
Koska kolmea kysyyvät
Multa muiskut lahjoitetut,
Kaa yhteeseen yheksän,
Kohastasa mullen kolme.

HOLOFERNES.(Juopi ja horjuu).
Empä viinoa eneä
Isoisi, jo inhoittaapi;
Jo oun entistä enemmän
Tällä kertoa kerinnyt
Tulla täysin täytetyksi.
Mutta muiskuisi minullen
Kovin maistaavat makeellen
Vievät viinoa enemmän
Mieluistuissa mielen multa.

JUDITHI.
Empä nyt eneä anna.
Ylenmäärin multa yllä;
Kukatiesi kuin kävisi,
Ehkä liijaksi likoat,
Kovin koitteleis sinua,
Liijat muiskut muistomaljat.
Ensin tehtävä tekomme
Kaapattava kaupuntimme.

HOLOFERNES (Laulaa).
Mitä sie minua säälit
Empä mie sinua säästä,
Enkä ensin täältä päästä
Jospa häärit, vaikka häälit
Vasta kanpunnin kahon
Kulta kukan nyt tahon.

(Vaipuu ja vähän ajan perästä korsaa henkihieverinä).